home sweet home??

Nyt on vähän sellanen olo että on kaks vaihtoehtoo
a. hollanti aika oli vaan unta
b. näen nyt unta..
mutta kai tää totta on..
Tulin viime yönä ja olo on enemmän kun epätodellinen, jotenkin jopa liian tavallinen. Ihan kun en ois poissa ollukkaa, ihan omituinen olo.
Kotona ei tietenkää nyt oo ketään, töissä ja koulussa ja aamulla mulle vaan sanottiin että käytä koira jossain välissä:DD
että sellasta..
Ehkä senkin takia on sellanen kumma olo, siis että elämä on heti jotenkin niin arkista, kaikki menee samalla tavalla ku ennen lähtöö, muut menee töihin ja kouluun, koira pitää käyttää ja mä istun koneella:DD

Joo.. sunnuntaina siis istuttiin vielä iltaa asuntola porukan kanssa sally o'briensissa ja saatiin joelin kanssa kortitkin:) herkkää.

Maanatai aamupäivä meni lähinnä pyöriessä, loppuja tavaroita laukkuun heitellessä ja painorajoja stressatessa (mitä kummaa, se maanantai oli eilen!!) Ja sit totta kai piti alkaa sanoo ihmisille moikka ja että nyt ollaan sit menossa.
Sain kanto apua mun laukun kanssa portaissa, herras miehiä jeejee;P
ja mut ja joel saatettiin bussipysäkille ja siinä sit vielä vikat vilkutukset. Bussissa asemalle oli täysin epätodellinen olo, ei ollenkaan sellanen et ollaan oikeesti menossa.

(ai miten nii mun laukku on isompi ku joelin??:D)

Junassa sama jatku, torkuinki vähän..
sit päästiin schipolille.. ja siellä sit laukut hihnalle, mulla oli se 4,4 kiloo ylimäärästä, mutta en joutunu (huh!!) maksamaan ylimäärästä, varmaan johtuen siitä (niin kun myöhemmin huomattiin) että koneessa oli paljon tyhjää.  Sit mentiin käymään kaupoissa lentokentällä ja syötiin ylihinnotellut leivät kahviossa.

No jaa.. mitäs siinä sit, sit oli koneen odottelua ja koneeseen noustessa vieläkin olo, ettei me nyt tosissaan mennä kotiin. Koneen noustessa siitä sit tuli vähän ees uskottavampaa ja frankfurtin kentällä sit nähtiin Kalle, joka oli enemmän innoissaan kotiin paluusta kun me kaks.

(hei hei hollanti)

ja hei vaan saksa (välilasku)

Sieltä sitte kone suomeen, kaikki suju tällä reissulla siis niin kun pitikin, ei mitään öiden viettoja muualla niin kun meno matkalla.

Niih.. sitten tultiin suomeen, saatiin laukut ja siellähän se iskä jo olikin oottelemassa. Ei muuta kun autolle ja matka kohti kotia. Koko matka sit höpötystä, kaikesta muustakin kun mun matkasta ja taas normaali ja sen takia outo olo yhtäaikaa.

Kotiin päästessä vastassa oli uninen koira (<3<3) ja uninen äiti, jotka sit pian painu nukkumaan, niin kun järkevien ihmisten kuuluukin puoli neljä yöllä. Mäkin sit paahdoin itelleni ruisleipää ja tein kaakaoo ja painuin untenmaille, vaikka hetki meni kyllä pohtiessa että mitä ihmettä!!
Aamulla olo oli pelottavan arkinen.. keittämään kahvia, juttelin vähän iskän kanssa.. kohta vois painua suihkuun (jee, kunnon suihku, ah ihanuutta!!) ja sit vaik kokeilla jos sen koiran sais lenkille tai vois mennä kummastelemaan keskustaan, että oonko mä tosiaan täällä.. olinko mä tosiaan poissa välissä?

ja haluaako joku kertoo mulle missä kaikki lehdet on?? (puista siis)

ps. nyt on kuvatkin messissä:P